Sukukokous Honkiniemessä Ähtärissä 26.7.2014

Sukuseuran sukukokous

Kolunsaran Sukuseura ry:n sukukokous pidettiin Ähtärin Honkiniemessä aurinkoisena ja lämpimän kesäisenä lauantaina 26.7.2014. Sukuseuran hallituksen edustajat yhdessä Tiina Notkon kanssa kävivät laskemassa kukkaset sukuseuran perustajan Väinö Notkon haudalle Ähtärin hautausmaalla. Tiina Notko on Väinö Notkon tytär.

Sukujuhlan aluksi sukuseuran jäsenet sekä muut sukuun kuuluvat kokoontuivat hartaushetkeen Honkiniemen kappeliin. Seurakuntapastori Anni Punkka piti hartaushetken. Hänen lämminhenkinen puheensa viritti meidät kaikki juhlatunnelmaan.

Hartaushetken jälkeen lounastimme yhdessä nauttien hyvästä ruoasta ja seurustelusta sukulaisten kanssa.

Ennen varsinaista sukuseuran sääntömääräistä sukukokousta vietimme kesäisen sukujuhlan. Sukuseuran puheenjohtaja Simo Jousmäki toivotti sukuseuraan kuuluvat lähes 70 henkilöä tervetulleiksi. Avauspuheessaan hän kertoi sukuseuran toiminnasta toimintakautena 2011 - 2013. Sukuseuran julkaisemissa sukukirjoissa on 94 000 henkilöä. Toiminnan tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä sukuun kuuluvien keskuudessa, ylläpitää suvun perinteitä ja kokoontua sukujuhliin tapaamaan sukulaisia.            Simo Jousmäki kiitti sukuseuran hallitusta ja muita aktiivisia toimijoita menneen toimintakauden työstä.

Toimintakautena edesmenneiden sukuun kuuluvien muistolle pidettiin hiljainen hetki.

SaNaiset Liisa Keisalan johdolla esittivät runosikermän, joka koostui mm. Bo Carpelanin runoista. Esityksen lopuksi Liisa Keisala lausui Raili Malmbergin sykähdyttävän runon Ylistyslaulu elämälle.

Juhlaesitelmän 100 vuotta hyvinvointia Soinissa piti sukuun kuuluva Kari Rannanautio, joka on syntynyt Ähtärissä. Kari Rannanaution edesmennyt isä Olavi Rannanautio oli syntyisin Lehtimäeltä ja äiti Anja Rannanautio (o.s. Peltomäki) on syntynyt Soinissa.

Kari Rannanautio kertoi Soinin vaivais- ja köyhäinhoidosta 1900-luvulla, vanhainkotitoiminnan alkuajoista ja Soinin vanhainkodin rakentamisesta ja toiminnasta. Soini, Alajärvi ja Lehtimäki neuvottelivat yhteistyöstä vaivaishoitoasetuksen mukaisesta vaivais- ja köyhäinhoidosta pääsemättä kuitenkaan sopimukseen, kuinka vanhukset hoidettaisiin ja missä kunnassa. Soini päätyi 1930-luvulla hoitamaan vanhuksensa itse.

Kari Rannanaution esitys oli hyvin valaiseva ja toi kuulijoille kuvan siitä, miten yhteisöllisyys toimi. Vanhuksia ei unohdettu. Vanhusten hoito oli vaikeuksista huolimatta inhimillistä: vanhainkotiin sai tuoda jopa oman lehmän mukanaan.

Kari Rannanautio kuvaili vanhainkodin tapahtumia 1950 – 1970-luvuilla sekä uuden vanhainkodin rakentamista. Vanhainkoti oli ”monitoimilaitos”. Siellä oli mm. oma leipomo ja sikala. Vanhainkodin yläkerta toimi välillä Soinin ainoana matkustajakotina. Matkustajakotitoiminnalla hankittiin rahat urkuharmonin ostoon.

Nyt meillä on 100 vuotta myöhemmin taas edessä uudistuksia vanhustenhoidossa ja kunnilta edellytetään yhteistyötä kuten 1900-luvun alussa. Historia toistaa itseään.

Kari Rannanautio päätti mielenkiintoisen esityksensä v.1932 ilmestyneen kirjan ”Tässä” eli Lehtimäkeä sanoin ja kuvin (tekijä Aaro Vallinmäki) runoon.

Tässä meidän kunnantupa,                                                                                                                       

tavoiltansa aika hupa;

siell on monet kokoukset,

kaikenlaiset kotkotukset;

siellä meitä verotetaan,

verotusta saratetaan;

siellä tehdään päätöksiä,

väitetähän väitöksiä;

siell on pankki, kirjastomme,

kunnankassat, kätilömme;

siell on puheet monet, räivät,

Moisiolla kassapäivät;

siell on kunnan puntipapat;

siellä Maijan kahvisapat;

papinleukaa, porsastakin,

monet tuumat monen sakin.

Sukujuhlan jälkeen pidettiin varsinainen sääntömääräinen sukukokous.

Sukujuhlat loppuivat iltapäiväkahvitteluun ja seurusteluun.